Totuus ja kohtuus
Kohtuuden arviointi on usein erilaisissa asioissa hukassa, päätöksissä, ratkaisuissa, eli suhteellisuudentaju. Miksi näin? Ihmisellä on henkinen ikkuna auki erilailla, kyky nähdä asiat erilailla suhteessa asioiden objektiiviseen arviointiin sekä sietokyky asioille on erilainen.
Sietokykymme määrittää totuuden näkemisen astetta ja syvyyttä. Sietokykyä määrittää ja sen mekanismeja, (selviytymiskykyämme ylläpitää tai kantaa) kykymme omaksua tietoa, resilienssi, käytössä olevat psyykkiset puolustusreaktiomme.
Kohtuudella on iso merkitys totuuteen ja totuuden ilmituloon. Totuus väärittyy useinmiten erilaisten tarpeiden myötä, tarpeet ovat niin tietoisia kuin tiedostamattomia.
Totuus on usein kipeä ja se sattuu esiin tullessa. Asiat laitettaessa suhteellisuuden arvioinnin kautta oikeisiin mittasuhteisiin ilman niitä defensiivisiä tarpeita, jotka vääristävät asioita, rauhoittuen näiden äärellä ja pureskellen ne kunnolla, ennen päätöksentekoakin usein on auttavana asiana.
Vääristämisen tarpeet liittyvät yksilöpsykologiaan ja tulevat usein esille. Maailmalla useat eri yhteisöt ja kansakunnat saattava elää (ja usein elääkin) vailla suhteellisuudentajua, pelosta, ulkopuolisista uhista käsin ja vailla yhteyttä maailmankaikkeuteen, joka yhteys näyttää asiat oikein, niin kuin ne ovat.
